keskiviikko 12. maaliskuuta 2008

Sunnuntai 2.3.2008

Heräsin klo 4.45, pukeuduin, pakkasin makuupussini ja yöpaitani rinkkaan, söin ja pesin hampaat. Pientä jännitystä oli ilmassa, mutta matkaan pääsimme (Satu ja äiti saattoivat minut lentokentälle) vain n. 15 min aikataulusta myöhässä.

Helsinki-Vantaan lentokentällä olimme tasan klo 6.00, kuten olimme Kristiinan ja Tuomaksen kannsa sopineet. Tuomas löytyi kentältä ilmeisen paljon matkaa jännittävänä ja Kristiina saapui n. 10 min myöhemmin isänsä ja siskonsa kanssa iloisena, laittautuneena ja matkaa kovasti odottaen. Minä hyvästelin saattajani ja menimme lähtöselvitykseen. Matkatavaroista eroon päästyämme Kristiina meni vielä kahville isänsä ja siskonsa kanssa, ja minä ja Tuomas jäimme ostamaan ja kirjoittamaan postikortteja sekä odottamaan.



Lento Helsingistä Lontoon Heathrowlle sujui hyvin. Minä – tapani mukaan – nukuin jonkin verran matkalla. Heathrown kenttä oli todella iso, ja matkatavarat saatuamme suunnistimme Undergroundilla Lontoon keskustaan Victorialle. Siellä söimme (ilmeisesti tavalliseen lontoolaiseen tapaan) toastin sekä minä join ison kuuman aidon belgialaisen kaakaon ja Tuomas ja Kristiina joivat pullon mehua. Lontoossa oli äitienpäivä, ja melkein teki mieli laittaa äidille onnitteluviesti, kun joka paikassa myytiiin kukkapuskia.

Pienen etsiskelyn jälkeen saimme hankittua halvimmat mahdolliset liput Gatwivkille, ja hieman suuremman etsimisen jälkeen löysimme myös oikean junan.

Gatwickin asemalla olimme joskus vähän puolenpäivän jälkeen, joten meillä oli vielä monta tuntia odottamista (lennon lähtöaika oli 20.10, mutta lento oli myöhässä, joten uusi lähtöaika oli 20.25. Koska lähtöselvityskin aukesi vasta klo 16.30, päätimme kaikki käydä hakemassa jotakin syötävää jo ennen lähtöselvitystä: Tuomas kävi syömässä tomaattikeittoa pienessä ravintolassa, Kristiina haki ruokakaupasta toastin ja mehua, ja minä hain Mc Donald's:sta itselleni Happy Meal -aterian. Tuomas ja Kristiina kritisoivat valintaani aika rajusti, sillä heidän mielestään ylikansallisia yhtiöitiä ei tueta, piste.

Lähtöselvitysten jälkeen Tax Free -puolelle päästyämme Tuomas kävi ostamassa itselleen Koraanin, ja kiertelimme myymälöitä niin pitkää kun vain jaksoimme. Lopulta istuskelimme eri puolilla lentokenttää (siis toki keskenämme samassa paikassa, mutta vaihtelimme aina vaihtelun vuoksi tuota paikkaa silloin tällöin) enemmän tai vähemmän tylsistyneinä ja odotimme koska lähtöporttimme numero selviäisi. Vihdoin joskus seitsemän jälkeen portti tuli selville, ja lähdimme jatkamaan odottelua sinne.

Varmaankin Lontoon mieleenpainuvin tapahtuma oli käsimatkatavaroiden läpivalaisu, josta minun shampoopulloni haluttiin tutkia. Kai tuo vaaleanpunainen pullo herätti epäilykset. Täytenä pakattu pullo oli testin ottamisen jälkeen enää puolillaan, vaan minkäs teet. Melkoisen tylsän ja hermojakiristävänkin Lontoossa vietetyn päivän jälkeen pääsimme vihdoin bussikyydityksellä koneeseen.

Emiratesin kone yllätti meidät kaikki hyvin positiivisesti. Lentokone oli paljon isompi mihin olin tottunut, sillä siinä oli normaalipenkkiriveillä 8 penkkiä vierekkäin. Jokaisella istuimella oli peitto, kuulokkeet ja tyyny sekä edessäistuvan selkänojassa jokaiselle oma kosketusnäytöllinen televisio-radio-pelikonsoliyhdistelmä. Väsyneinä torkahtelimme aika paljon, mutta heräsimme kuitenkin vielä illalla syömään. Minä söin lammasta, Tuomas ja Kristiina kanaa. Ateriaan kuului alkuruoka (katkarapuja), pääruoka (kanaa tai lammasta ja riisiä), salaatti ja salaattikastike, leipä voin ja juuston kanssa, jälkiruoka (minttuvaahtoa ja suklaakastiketta sekä kirsikkahilloa), kaikki juomat (sekä alkoholilliset (paitsi shampanja) että alkoholittomat kuten limsat, mehut ja vedet) ja ruoan päätteeksi tee tai kahvi ja suklaa.

Ei kommentteja: