Lauantai 29.3.2008

Nukuimme kaikki pitkät yöunet, ja Tuomas ja Kristiina lähtivät innosta puhkuen vastakkaisella rinteellä olevalle nähtävyydelle, Hehe-päällikön mietiskelykivelle. Minulla oli eilen hieman lämpöä, eikä oloni vieläkään kovin hyvä ollut, joten jäin kotiin lepäämään.


Tuolla kiven päällä Tuomas ja Kristiina ovat (monien paikallisten kanssa).


Siirin ja Dannyn kodin seinällä paistatteli jälleen päivää yksi iso lisko, Puff nimeltään (kuten kaikki tuon väriset).

Muutaman tunnin kuluttua matkalaiset tulivat takaisin, Tuomas kauniin käsinpoimitun kukkakimpun kanssa toivottaen minulle – juuri sohvalta heränneelle – pikaista paranemista. Todella kaunis ele, nyt varmasti paranen pikavauhtia.


Monilta osin Tuomaksen koulutusohjelmani on osoittautunut täysin vääränlaiseksi, mutta täytyy tunnustaa että tällä kukkakimpulla, jonka hän (kuulema) kallioiden väliköistä minulle poimi, Tuomas veti kyllä pisteet kotiin. Olen varma, että Tuomas tekee jonkun naisen vielä onnelliseksi.

Muutaman minuutin kuluttua nuoripari lähti taas matkaan, tällä kertaa keskustaan syömään. Oloni ei ollut yhtään sen parempi, ja jo tuolloin puolilta päivin minulla oli lämpö nousussa. Makoilin sohvalla, ja hain peitonkin päälleni. Pian olin taas sikeässä unessa, ja heräsin vasta viiden aikoihin kun Tuomas ja Kristiinakin olivat jo palanneet reissuiltansa.

Koko päivä kului siis lähinnä nukkuen, ja tuolloin viideltä päätin tehdä jotakin syötävää, sillä olin syönyt vasta puolikkaan sämpylän koko päivänä. Niinpä valmistin itselleni perunamuusia ja nakkeja (, jotka oli tarkoitus grillata torstaina, mutta mepä unohdimme ne kokonaan) sekä kuumaa kaakaota.

Nyt kello on kohta kahdeksan, ja Kristiina päätti juuri skypepuhelun perheensä kanssa. Sekä Kristiinan että erityisesti Tuomaksen menojalkaa taitaa vipattaa aika lailla, joten taidan viettää illankin kotona yksin itseäni parannellen.

Huomenna oloni on toivottavasti jo sen verran parempi, että pääsen aamulla tutustumaan helluntailaisten kirkonmenoihin.

Ai niin, pieni tarkennus tuohon nuoripari-sanaan niille, jotka eivät vielä tuon sanon taustaa tiedä. Tuomas on siis ollut alusta asti eräällä teologian kurssilla, ja muutaman luennon jo oltua Kristiinakin päätti osallistua kurssille. Niinpä Tuomas esitteli Kristiinan kurssin luennoitsijalle sanoin ”my friend”. Luennoitsija – vanhempi pappismies – ihmeissään kyseli että todellako, ja Tuomas siihen vain vahvisti iloisena: ”yes yes, my friend Kristiina”. Niinpä luennon alussa luennoitsija oli esitellyt Kristiinan Tuomaksen tyttöystävänä, ja muisteli samalla jotakin toista nuorta suomalaispariskuntaa, jotka olivat yhdessä käymässä Tansaniassa. Niinpä yliopistolla Tuomas ja Kristiina tunnetaan seurustelevana parina.


Tässä vihdoin yhteiskuva Siiristä ja Dannysta.