Perjantai 11.12.2009

Tänään sade viimein saapui Iringaan! Edellisestä sateesta oli jo useampi viikko, ja näin sadekaudella sadetta pitäisi tulla joka päivä. Sateen kanssa saapui myös ukonilma, mikä aiheutti sen, että sain opettaessani huutaa, jotta ääneni kuuluisi kaatosateen ja ukkosenjylinän yli. Lisäksi sähköt katkesivat muutamaan otteeseen oppitunnin aikana, mikä hidasti tunnin kulkua. Tietokoneen käyttöä opettaessa on turha jatkaa, mikäli ei pysty näyttään mitä tehdään mistäkin.

Yliopistolla kävin vanhassa tutussa olkimajassa syömässä lounaan luokkakavereideni kanssa, söin perinteisesti riisiä ja papuja. Ruoka oli hyvää, ja luokkatoverini olivat ihmeissään kuullessaan swahilinkielentaitoni tilatessani ruokaa ja juomaa. Oli mukava yllättää ihmisiä positiivisesti. Lisäksi pääsin opettamaan swahilia ghanalaiselle vaihto-opiskelijalle.

Illalla järkytyin pahanpäiväisesti, kun huomasin kylpyhuoneessani liskon. Pelkään liskoja yli kaiken! Kysyin tansanialaiselta naapuriltani mitä liskolle olisi tehtävissä, ja hän sanoi, että ei sille tarvitse mitään tehdä, kun ei se tee sinulle mitään pahaa. Yritin selittää pelkääväni liskoja, mutta naapurini vain totesi että mitään ei ole tehtävissä. Niinpä yritän siis ilmeisesti vain tulla toimeen sen kanssa. Toivottavasti tällä kertaa ei ole jälkikasvua tulossa. Tiedän kyllä, että liskoista ei ole mitään varsinaista harmia, itse asiassa päin vastoin: liskot syövät hämähäkkejä ja muita taloissa viihtyviä pieniä ötököitä yms. Tiedän myös, että liskot ovat varmasti myös peloissaan minut nähdessään, ja että ne eivät hypi tai lennä päälleni, vaan ne kulkevat seiniä pitkin. Kaikesta huolimatta, niiden ulkonäkö ja tapa liikkua on vain yksinkertaisesti todella vastenmielinen. Ulkona isonkaan liskon näkeminen ei haittaa, mutta kun lisko on samassa huoneessa kanssani, jo 10cm pitkä lisko saa minut kiljaisemaan kauhusta ja hyppäämään puoli metriä ilmaan.

Olin luvannut parille entiselle luokkakaverilleni lähteväni heidän kanssaan Iringan yöelämään, joten hieman yhdeksän jälkeen luokkakaverini kurvasivat taksilla pihaani ja menimme ensin syömään ja siitä Iringan ainoaan yökerhoon V.I.P Clubille. Ilta sujui hyvin, pojat tanssivat ja kyselivät minulta Suomesta ja opiskelusta Suomessa. Vessassa käydessäni joku porukkamme pojista tuli oven ulkopuolelle vahtimaan, että varmasti selviydyn vessaan ja takaisin yökerhoon. Jossakin vaiheessa yökerhoon tuli joukko valkoisia miehiä, ja ketäs muita he olisivatkaan olleet kuin vanhat tuttuni espanjalaiset! Oloni ei ollut paras mahdollinen, ajattelin sen johtuvan väsymyksestä, joten en vaivautunut menemään espnajalaismiesten luo juttusille.

Pikkuhiljaa oloni muuttui huonommaksi, ja aloin epäillä, että olin kenties syönyt jotakin sopimatonta, sillä enää ei tuntunut, että niin huono olo voisi johtua väsymyksestä. Kysäisin luokkakaveriltani, saako yökerhon ulkopuolelta napattua taksin. Luokkakaverini vastasi myöntävästi, mutta lisäsi, että poistumme kyllä kaikki yhdessä (toisen luokkakaverini isoveljen entisellä luokkakaverilla oli auto, ja tuo isoveljen luokkakaveri oli myös liittynyt seuraamme). Kun mitään ei näyttänyt tapahtuvan, toistin, että haluan lähteä heti, vetosin raskaan viikon aiheuttamaan väsymykseen. Pojat olivat ihmeissään ja ilmeisen harmistuneita. Sanoin, että voin ottaa ulkoa taksin, mutta pojat sanoivat, että he heittävät minut asunnolleni ja palaavat itse takaisin yökerhoon. Pojat nappasivat oluensa mukaansa, minäkin otin vajaan vesipulloni, ja pojat raivasivat tietä läpi täpötäyden yökerhon.

Pihalle päästyämme menimme autoon ja lähdimme. Yökerhon pihalla olleet ihmiset alkoivat huitoa ja huutaa meille. Kävi ilmi, että autostamme oli rengas puhki. Pojat nousivat autosta, antoivat juomapullonsa minulle ja käskivät odottaa. Tukimme koko tien, autot tööttäilivät ja pojat vaihtoivat rengasta. Minä istuin autossa ja odotin. Asunnolleni oli matkaa ehkä 400 metriä, mutta koska oli pimeää, en voinut kävellä. Kun rengas oli saatu vaihdettua, ajoimme asunnolleni, kiitin illasta ja lähdin asunnolleni. Olin liian väsynyt jaksaakseni edes tarjota rahaa kyydistä tai poikien ostamista juomista.