sunnuntai 6. huhtikuuta 2008

Maanantai 31.3.2008

Koulupäivän jälkeen Tuomas soitti minulle, ja sanoi ensimmäisenä ”Säde, nyt mie taisin mokata”. Kävin jo mielessäni läpi mitä kaikkea kamalaa Tuomas olisikaan saattanut tehdä, kunnes hän tarkensi mitä olikaan mokannut. Tarina meni suurinpiirtein näin:

Tuomas oli yliopiston kirjastossa lukemassa kirjoja, kun miespuolinen, noin 25-vuotias opiskelija tuli juttelemaan hänelle. Mies kysyi, sattuiko Tuomas tuntemaan tietojenkäsittelytieteellä opiskelevaa pitkää vaaleaa naista, ja Tuomashan heti vastasi, että kyllä hän tuntee, että samaa porukkaa ollaan. Mies kertoi, että hänellä on ongelma tietokoneensa kanssa, ja kysyi minun numeroani, jolloin Tuomas sen ystävällisesti hänelle antoi. Keskustelu jatkui, ja jossakin vaiheessa Tuomas tajusi kysyä mieheltä, mitä kautta tämä minut tunsi. Silloin mies kertoi, ettei suinkaan tuntenut minua, vaan oli vain kerran nähnyt minut. Siinä vaiheessa Tuomas tajusi tehneensä ison mokan ja soitti minulle.


Näin tässä maassa hoidetaan nurmikon leikkaaminen.

Alkuillasta sainkin puhelimeeni tekstiviestin, jossa Patrick kertoi olevansa mr Thomasin ystävä. Hän kertoi myös, että hänellä ”on kanssani jotakin jaettavaa” ja hän kysyi, olenko vapaa. Viesti lähinnä huvitti minua, ja kysyinkin häneltä, mitäköhän jaettavaa hänellä on, ja ehdotin että hän kertoisi asiansa joskus yliopistolla. Seuraavakin viesti yllätti minut täysin, sillä ovelasti Patrick käänsi seuraavassa tekstiviestissään koko jutun niin, että hän kertoi ilmoittavansa minulle, kun hänelle sopii tapaaminen kanssani. Voi olla Patrick varma, että ehdottaessaan tuota hänelle sopivaa tapaamisaikaa, minulla ei ole aikaa häntä tavata.

Mamalla oli tänään todella huono päivä. Ensin minä ja Kristiina saimme todella vihaisia katseita käytyämme keskustassa ja tuodessamme seuraavan päivän ruokaostokset tullessamme. Täällä kodinhoitajat ovat todella ylpeä ammattiryhmä, eikä heidän töihinsä sovi puuttua. Näin ollen mekään emme olisi hänen mukaansa saaneet käydä ostoksilla, sillä se kuuluu hänen työhönsä. Ajattelimme kuitenkin, että ostamamme 25 kg:n jauhosäkki on helpompi tuoda taksin takakontissa kuin pään päällä kantaen. Tästä järkyttävästä loukkauksesta selvittyään mamaa kohtasi toinenkin vastoinkäyminen, kun yritimme (tosin tietämättömyyttämme) huijata häntä palkkakuitissa. Onneksi mama oli tiukkana ja vaati meiltä 10 000 Tsh enemmän kuin mitä alkuperäisessä palkkakuitissa luki.

Illalla vielä suomalaisnainen, jolle olimme tehneet permanentin, tuli kävi luonamme miehensä kanssa kylässä, ja keskustelimme seuraavan viikon matkastamme heidän kotikulmilleen. Saimme paljon hyviä vinkkejä mitä kannatttaa ottaa mukaan (tuo paikka on siis todella syrjässä), ja luvattiinpa meille saunailtakin.

Ei kommentteja: