Maanantai 28.4.2008

Aamulla menin yliväsyneenä yliopistolle. Ensimmäisen luennon jälkeen ystäväni Chilumate (, joka siis puhui naimisiinmenosta tuossa jokin aika sitten) kysyi, minne olen menossa. Kuultuaan, ettei minulla ole mitään suunnitelmssa, hän ehdotti, että tulisin hänen luokseen kylään. Kello oli noin 11, ja seuraava luento alkoi klo 13. Niinpä päätin, että nyt olisi loistava tilaisuus vierailla tuon pojan luon, sillä minun ei tarvitsisi keksiä mitään tekosyitä poistumiselleni mikäli en viihtyisi, ja olisin kuitenkin käynyt kylässä kun hän sitä niin kovasti toivoi ja jatkuvasti asiasta muistutti.



Matkalla seuraamme liittyi monia muitakin luokkatovereitani, ja yhtä matkaa kävelimme noin kilometrin päähän. Käveleskelimme sellaisilla asuntoalueilla, joissa en usko valkoisten turhan usein vierailevan. Siitä huolimatta tuolla taipaleella ei kertaakaan kuulunut mzunguttelua. Paikallisten seurassa sitä tosin muutenkin kuulee melko harvoin. Chilumaten kotia lähestyessämme hän kertoi minulle, että hänellä ei olekaan vaimoa tai lapsia, hän oli vain halunnut nähdä miten reagoin hänen väitteisiinsä. Pojalla on ollut hauskaa minun kustannuksellani, kuinka tavallista.

Perille päästyäme menimme seuraamme liittyneen Duman huoneeseen. Huone oli hyvin pieni, mutta sinnekin mahtui parisänky, tietokone ja kunnon kaiuttimet. Katto oli noin 190cm:n korkeudella. Minulle annettiin huoneen ainoa tuoli, ja jostakin muualta käytiin hakemassa minulle lasi ja Coca-Cola sekä lautanen, johon laitettiin minulle tarjolle sängyn päädyssä olleesta leipäpussista loput leivät.

Bongo Flavaa kuunnellessamme kävi ilmi, että pojat asuivat noin 10 hengen (eli iso osa tkt-opiskelijoista) kimppakämpässä. Hetken kuluttua Chilumate ilmoitti, että hänen piti nyt lähteä muiden poikien (, jotka innoissaan kävivät tervehtimässä minua – kun vihdoinkin olin heidän vieraakseen saapunut) kanssa keskustaan asioille, Duma pitäisi minulle seuraa ja tapaisimme seuraavalla luennolla yliopistolla. Pojat lähtivät ja minä jäin Duman kanssa kuuntelemaan musiikkia.

Viimeisellä luennolla olin täysin nukahtamispisteessä, enkä millään olisi jaksanut sinänsä mielenkiintoista keskustelua, jota opiskelijat kävivät. Meillä oli siis luento, jossa kaksi opiskelijaa piti esitelmän sormenjälkitunnistuksesta. Esitelmä oli asiallinen, mutta sitä seurannut keskustelu oli jotakin, mihin en Suomessa yliopistossa ole tottunut: ensin opiskelijat keskustelevat kiivaasti pitkään siitä, että jos sattuu näkemään jonkun ammuttuna ja koskee löytämäänsä aseeseen, niin sen jälkeen on syyllinen murhaan. Siitä keskustelu siirtyikin luontevasti siihen, voiko sormenjälkitunnistusta käyttää lehmän nahasta. Esitelmän pitäjät vakuuttivat luokalle hyvin tietävään ja asialliseen sävyyn, että mikäli lehmä on kuollut, niin sinun sormenjälkesi voidaan ottaa lehmän nahasta, mikäli taas lehmä on elävä, sormenjälkeäsi ei voida tallettaa. Seuraavaksi keskustelu olikin jo aiheessa, mitä tapahtuu, jos raiskaat naisen: voiko naisen iholta tallettaa sinun sormenjälkesi, jolloin jäät kiinni.

Olivatko nämä kaikkein oleellisimmat kysymykset aiheeseen liittyen: aseella tappaminen, elävä ja kuollut lehmä ja naisen raiskaaminen? Ja miten nämä nyt liittyivät toisiinsa? Tai alkuperäiseen aiheeseen?? Kysynpähän vain.