Sunnuntai 4.5.2008

Aamulla minä ja Tuomas lähdimme ahkerina aamukirkkoon. Kirkon jälkeen menimme Lutheran Centeriin syömään. Tuolla kului viimeksi noin kolme tuntia, joten tällä kertaa olimme fiksumpia ja kävimme ennen kirkkoa tilaamassa ruoat: Tuomas tilasi annoksen kalaa ja minä lihahampurilaisen ranskalaisilla. Tilauksemme ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan. Tarjoilijatar toi ensin molemmille kala-annokset. Kun sitten kysyin, että mitä tämä on, minä tilasin hampurilaisen, tarjoilijatar sanoi hampurilaisen tulevan kyllä ihan kohta. Niinpä sain ensin selvitellä hyvän tovin, että halusin pelkästään hampurilaisen ranskalaisilla, en kala-ateriaa.

Monien anteeksipyytelyjen jälkeen tarjoilijatar toi kala-ateriani vierelle lihahampurilaisen: sämpylän, jossa oli välissä kuin lihakäristystä, tosin sillä erotuksella, että liha ei ollut käristystä, vaan pelkästään ohuita lihasiivuja. Heti erikoisen hampurilaisen aiheuttaman huvituksen/järkytyksen laannuttua kysyin, missä ranskalaiseni viipyivät. Nainen oli ihmeissään, ja jouduin selittämään, että menussa luki, että hampurilaiset tarjoillaan ranskalaisten kanssa. Nainen katosi keittiöön ja tuli hetken kuluttua takaisin ilmoittaen, että ranskalaisiani alettiin juuri nyt valmistamaan. Kyllähän tuossa syömisessä taas kesti hyvä tovi, kun ranskalaisten kuoriminen, pilkkominen ja paistaminen kesti hetken. Sain tuosta kuitenkin vatsansa täyteen.



Illalla menimme kylään erän suomalaisnaisen luokse. Hänen kotiapulaisensa oli leiponut aivan taivaallisia suklaamuffinseja. Kyllä nyt taas sai muistaa, kuinka hyviä herkkuja voisikaan saada, jos meidänkin mama osaisi niitä tehdä (tai suostuisi tekemään tai jos osaisimme hänelle riittävän hyvin swahiliksi asiamme esittää). Sain myös lainaan muutamia suomenkielisiä naistenlehtiä, ihanaa lukea illalla hömppää omalla äidinkielellä.