Tänään tuntui oikeastaan ensimmäistä kertaa, että saatan jopa saada kaikki järjestelyt valmiiksi ennen lähtöä. Rokotusohjelman sain hoidettua loppuun jo viime viikolla, asunnon välivuokrausta varten on nyt paperit, tulevan vuokralaisen allekirjoituksen saan ensi viikolla, koko viikonlopun puunaamisen seuraksena asuntokin alkaa jo näyttää siltä, että tänne voi toinen ihminen muuttaa (vaikkakin varmasti vielä ensi viikolla on täysi työ pakata loput talvivaatteet ym. henkilökohtaiset tavarat laatikoihin ja viedä pois tieltä)...Vielä pitää muutama virallinen paperi hoitaa kuntoon ja sitten voin lähteä matkalle!
En tiedä johtuuko rokotteista vai Lariamista, mutta viime ajat minulla on ollut pientä lämpöä, mikä tekee väsyneeksi. Keltakuumerokoteessa sanottiin että tuollaista voi olla 5-12 päivää rokotteen jälkeen, joten eiköhän tämä vielä ennen matkaa lähde pois. Lariamin suhteen mieleni on alkanut vähän rauhoittua. Minä taidan olla meistä kolmesta ainoa, joka on jo päättänyt syödä tuota estolääkitystä koko reissun ajan. Muutamana ensimmäisenä yönä oli nukahtamisvaikeuksia ja painajaisia, mutta nyt olen taas nukkunut normaaliin tapaani kuin tukki. Uskoisin vielä moneen kertaan kiittäväni hyviä unenlahjojani esimerkiksi noiden 1,5 vuorokautta kestävien lentojen aikana.
Matkajärjestelyt ovat viime aikoina edenneet huimaa vauhtia. Saimme eräältä suomalaiselta parin luotettavan taksikuskin numeron, joten laitoin lauantaina hänelle viestiä, että voiko hän noutaa meidät kentältä 3.3. ja viedä keskustaan. Illan aikana ei kuulunut vastausta, joten luulin, jo ettei Frank (Kristiinaa ja erityisesti Tuomasta kyseisen herran - kieltämättä kunnioitusta herättävä - nimi tuntuu huvittavan todella paljon, ja niinpä päätimme ottaa yhteyttä häneen Allanin sijaan, joka minusta kuulosti paljon hauskemmalta nimeltä) saanut koko viestiä.
Seuraavana aamuna klo 8.00 heräsin, ja katsoin puhelintani, jossa odottikin jo vastaamaton puhelu - Frankilta. Hetken kuluttua tuli (paljon kirjoitusvirheitä sisältänyt) tekstiviesti, jossa Frank toivotti meidät tervetulleeksi ja totesi, että nähdään huomenna! Lyhyen tekstailutuokion jälkeen pääsimme yhteisymmärrykseen, että 3.3. tarkoittaa maaliskuun kolmatta päivää.
Olin lauantaina ilmeisen aikaansaapa, sillä tein meille myös hostellivarauksen kahdeksi yöksi. Tänään kun kerroin vaihtoani järestävälle henkilölle, mistä olemme varanneet yöpaikan, hän jäi katsomaan minua ja kysyi, kuka meille kyseistä paikkaa on suositellut. Vastasin, että ei kukaan, kunhan katsottiin matkaoppaasta ja otettiin paikka joka ainoana tarjosi kolmen hengen huoneita. Ei olisi kuulema kannattanut tehdä noin, vaan mennä sellaiseen paikkaan, jossa joku on ollut ja jota joku voi suositella. Eiköhän tuonkin paikan taso selviä kunhan olemme siellä yöpyneet.
Tästä tulee seikkailu vailla vertaa!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti