torstai 14. helmikuuta 2008

avautuminen

(entisestä blogistani kopioitu kirjoitus)

Sunnuntaina, Helmikuun 10. 2008 klo 15:35

Olemme Tuomaksen ja Kristiinan kanssa olleet hyvin tiiviisti yhteyksissä viime aikoina. Joinakin päivinä lähettelemme kymmeniä sähköposteja kaikista mahdollisista asioista maan ja taivaan väliltä. Vaikka en vielä muutama kuukausi sitten edes tiennyt heidän olemassaolostaan, heille on helppoa avautua mieltä askarruttavista asioista ja kertoa päivän tapahtumista. Kristiinan pyynnöstä laitan nyt yhden tuollaisen tuntojenpurkamissähköpostin tänne muidenkin luettavaksi, se kuvaa oikeastaan todella osuvasti meidän kolmen välistä yhteydenpitoa. Tässä mallia torstailta 7. helmikuuta 2008 (valitettavasti en saa tätä nyt näkymään tässä ihan oikein):

Oih ja voih

Mie olen kyllä ihan sekasi nyt :D Hyperaktiivisuus + tänään pistetyt 3 piikkiä

Tuosta voisinki vähän kertoa…tänään siis oli vuorossa lavantauti ja toinen b-hepatiitti -rokote…Ajattelin sitten että kun on tapaaminen Mikon kanssa klo 9, niin menen tasan klo 8 yths:lle, jotta ehdin päivystykseen (jossa siis nuo piikit pistetää) ennen ysiä.

Noh, minähän reippaana tyttönä lähdin joskus 7.20 tienoilla polkemaan keskustaan, määränpäänäni Yliopiston apteekki. Klo 7.40 katson torin kelloa että hyvä, ehdin varmaankin kasiksi yliopistolle, jos ei vaan ole paljoa jonoa apteekissa. Apteekin eteen päästyäni huomasin että se aukeaakin vasta klo 8 (olen varma että aiemmin se on ollu auki klo 7-23!). Eipä siinä sitten muuta kun odottelin 20min apteekin edessä palloillen. Kun ovet vihdoin avattiin, joku mummeli kiilas minun ohi, kassojen välistä sinne reseptiosastolle jotta sai ekan vuoronumeron! Odottelin siis vähän lisää. Ostin sen lavantaudin, yhden b-hepatiitin ja yhden erän Lariamia. Kysyin samalla apteekin tädiltä, miten influenssarokote tulee säilyttää, koska huomasin tosiaan että minulla ei ollut sille ollenkaan varattu aikaa (vaikka reseptin sitä varten olen saanut), ja hän sanoi, että se tulee säilyttää jääkaapissa, joten päätin jättää sen ostamatta.

Kassalla sitten meinas pompata sydän kurkkuun ja silmät pullistua ulos kasvoista kun luin loppusumman: 106 euroa ja risat! Siinä mielessäni rahoilleni hyvästit heittäen annoin sitten korttini kassatädille ja lähdin viilettämään kohti yliopistoa.

Yths:llä pääsin oikeastaan heti terveydenhoitajan hellään huomaan. Kysyin häneltä että koska se influenssarokote pistetään kun sille ei oltu aikaa varattu. Täti vastasi että voidaan vaikka laittaa se saman tien. Siinä sitten harmittelin että ei se nyt kyllä onnistu kun en sitä vielä apteekista ostanut. Noh, täti sano että heillä on muutamia ylimääräisiä, jotka menisivät muuten roskiin, että otetaan sieltä, ei tarvi maksaa mitään :D Sitten ei täti kainostellut yhtään, reippaasti vain ilmoitti että nyt housut alas, että kolmas piikki menee kankkuun. Ei siinä auttanut vastaankaan pullikoida! Nyt on sitten laastari takapuolessa ja molemmissa käsivarsissa.


-Säde

Onneksi on ihmisiä (ts. Kristiina ja Tuomas) joille voin jakaa näitä kaikkia päässäni pyöriviä ajatuksia, sillä tiedän, että tätä nykyä n. 99% puheistani liittyy tähän lähestyvään vaihtoon Afrikassa. Olen pahoillani kaikkien teidän puolesta jotka sitä joudutte kuuntelemaan päivästä toiseen. Uskokaa tai älkää, en tee sitä tahallani.

Ei kommentteja: